Nyt ajauduin tilanteeseen jossa puhuin aika rumia itselleni. Miksi minun pitää tehdä jotain sellaista johon taitoni ja kärsivällisyyteni ei riitä.
Löysin kivan kassin ja ompeluohjeen. Leikkasin palat, silitin kovikekangasta sekä päälliseen että vuoriin. Aloin ompelemaan. Vuori muodostuu useammasta palasta, näin vetoketju tulee "kuoppaan". Aloin ompelemaan, luin ohjetta, luin toisen kerran, luin ääneen, sanoin sen ääneen suomeksi (englannin kielinen ohje). Mun mielestä siinä oli virhe, mutta kun en osannut sitä korjata, niin ompelin kirjaimellisesti ohjeen mukaan. Tein vuoren valmiiksi. Ompelin päälliosan valmiiksi. Yhdistin osat. Käänsin laukun oikein päin, se oli aika mielenkiintoinen operaatio. Ja tuloksena on erittäin ihana laukku.
MUTTA
Vetoketju prkl
Minä EN ryhdy purkuhommiin. Tuossa on ainakin miljoona ommelta, jotka pitäisi purkaa. Enkä mä tiedä miten mä homman korjaisin.
Kassi on nyt tuollainen, persoonallinen, ja se lähtee mun kanssa viikon päästä Tallinnaan ja Riikaan.
Hauska. Tykkään tuosta kauniista kuosista.
VastaaPoista